Hifimaailma-artikkelit 25.10.2013 / 14

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

artikkelit hermuset: T+A PA 3000 HV ja MP 3000 HV Julkaistu: Hifimaailma 7/2013
klassisen musiikin puolelle. Kääntöpuolena on vaativampi häiriösuojaus. Kun etu- ja päätevahvistin ovat samassa kote- 70 lossa, pystytään signaalin kulku ja sovitus optimoimaan eri vahvistinasteiden välillä. Samaan järjestelmään voidaan yhdistää myös valojen ja lämpötilan ohjaus. Vakuuttava avaus Nykyään hieman taka-alalle jäänyt Krell taisi olla ensimmäisiä, jotka ymmärsivät, että raskaan sarjan integroiduille vahvistimille on tilausta. MP 3000 HV ei suinkaan ole. Kaiuttimia on kuusi sarjaa. Joten investointi T+A:n laitteeseen on turvallinen, pitkäikäinen sijoitus. T+A:n elektroniikkapuolelta löytyy laitteita erillisistä etu- ja päätevahvistimista da-muuntimiin ja verkkosoittimiin. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. T+A PA 3000 HV -vahvistin ja MP 3000 HV -mediasoitin Teksti: Matti Hermunen Kuvat: Valmistaja Mittaukset: Mauri Eronen Voittaja-ainesta Meillä uudella, mutta Euroopassa pitkään toimineella laatumerkki T+A:lla on nyt maahantuoja. Germaanivaihtoehdon tekee kiinnostavaksi sekin, että tässä esiteltävät vahvistin ja monitoimisoitin juuri valittiin vuoden 2013 EISA-tuotteiksi. WESTFALENISSA toimiva T+A sai alkunsa vuonna 1978. Hulppea muuntaja ruokkii kahta toisistaan erotettua pääteastetta. Rakenne on siis tuplamono. Kaikki mediat haltuun Monelle vahvistinta vielä kiinnostavampi saattaa olla MP 3000 HV -mediasoitin, joka tarjoaa kaikki modernit ohjelmalähteet. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Esivahvistin 80 voltilla ja pääteaste 360 voltilla. T+A kuuluu niihin kunnioitettaviin, valitettavan harvalukuisiin valmistajiin, jotka pitävät mallit pitkään elossa sekä takaavat, että lähes mikä tahansa tuote voidaan päivittää ajan tasalle. Toisessa päässä oikeasti massiivinen Solitaire, toisessa pieni C5 mini. Monihuonekäyttöön on tarjolla oma laajennusmoduuli. Ei ominaisuuksista, tehosta eikä rakenteen laadusta. Lisätunnuksen HV viestimä High Voltage ei ole pelkkä mainoslause, vaan vahvistin toimii kauttaaltaan paljon tavanomaista korkeammilla käyttöjännitteillä. Tosin soittimen mukana tuleva FD100-ohjain on sopivampi koko järjestelmän ohjaukseen. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. hermuset kuka Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Moni seurasi Krellin jäljissä. T+A tuo kehään järeän integroidun PA 3000 -vahvistimen, jossa ei ole tingitty mistään. Mahdollisuus ohjelmoida vahvistin ohjaamaan avjärjestelmän etukanavia parantaa monikäyttöisyyttä. Koska virrantarve saattaa olla melkoinen ääritehoilla, PA 3000:ssa on normaalia tuhdimpi verkkovirtaliitäntä. Onneksi paketissa on siihen sopiva järeä virtakaapeli. Sisältä PA 3000 on mallikelpoinen. Säästöä saadaan, kun tarvitaan vain yksi kotelo, vähemmän liitäntöjä ja johdotusta. Integroidulla on etunsa. Ellei se riitä, hyvinkin laaja systeemi voidaan rakentaa yhteensopivan saksalaisen Trivumin monihuoneohjaimen avulla. Kaiutinlähtöjä on kahdelle parille ja lisäksi liitännät T+A:n ohjausjärjestelmälle, ethernet-verkolle sekä herätevirralle. Nykyään harvinaiseksi käynyttä riaa-astetta ei ole myöskään PA 3000:ssa, joten vinyyliharrastajat joutuvat käyttämään erillistä esivahvistinta. Tällä laatutasolla liikuttaessa se on lähes normaaliratkaisu. Mukana tulee F3000-kauko-ohjain, joka komentaa myös MP 3000 -soitinta. Ehkä eksoottisimpia ovat enemmän tai vähemmän putkiin perustuvan V-sarjan hulppeat mono- ja stereopäätteet, jotka voivat toimia vaihtoehtoisesti lähes A-luokassa tai suuritehoisemmassa Bluokassa. Päätransistorien kapasiteetista käytetään vain noin viidesosa, joten ne toimivat lineaarisimmalla alueellaan. Vahvistimessa on symmetriset xlr-otot neljälle laitteelle ja niille rinnakkaiset normaalit rca:t. Nimi on lyhenne sanoista teoria ja sen soveltaminen äänentoistoon
Vaihtoehtojen luulisi riittävän paatuneimmillekin. Internet-verkkovirittimen käyttökelpoisuutta parantaa se, että HV 3000:n mukana tulee oikeus vTunerin käyttöön. Herkkä ula-viritin osaa rds:n ja tarjoaa pikavalinnat. Koska toisistaan erotetuilla digitaali- ja analogiaosilla on omat virtalähteensä, niille on varattu omat verkkovirran otot. Soittimen sisäosa on jaettu viiteen erilliseen lohkoon. Mediasoitin täyttää lähes kaikki tämän ajan ohjelmalähdetarpeet, on sitten kyse perinteisestä ula- tai verkkoradiosta, cd-levyltä, verkkosoittimesta tai damuuntimen kautta tulevan musiikin kuuntelusta. Verkkosoitin osaa toistaa Ethernetin kautta tai langattomasti verkkopalvelimelta, pc:ltä sekä erilliseltä massamuistilta (usb-tikku tai kovalevy). Siinä sovelletaan samaa korkeajännitefilosofiaa kuten vahvistinkumppanissaan. Ja sekin on mekaanisesti ja sähköisesti rankkarakenteinen. Analogiaosa on toteutettu täysin erilliskomponenteilla. Cd/sacd-soittimen rakenne on T+A:n omaa suunnittelua. Vahvistimen kauko-ohjain luonnollisesti komentaa myös soittimen perusliikkeitä. Vaikka mediasoitinta pystyy käyttämään etupaneelista, mukavinta ja monipuolisinta se on fiksun, omalla latausasemallaan varustetun FD100-ohjaimen avulla. Kokeilunhaluisia ja kuultavista vaikutuksista kiinnostuneita kiehtonee kaksi tietoa. Radiotaajuuksilla toimiva FD100-kaukosäädinkin tarvitsee oman antenninsa. Muunninosa on edelleen kehitetty V- ja R-sarjoissa käytetyn ratkaisun pohjalta ja koostuu kaikkiaan neljästä 32-bittisestä da-muuntimesta. Tosin koko ja paino sen kyllä tehokkaasti estävätkin. Kun vahvistimen ja soittimen kytkee toisiinsa T+A:n H-Link-ohjauskaapelilla, käyttö muuttuu juohevaksi. Käyttötuntuma ainakin on vakuuttava, sillä levymekanismi toimi pehmeän rivakasti. Sen avulla hoituvat laitteiden tutustuttaminen toisiinsa, ohjelmointi, ohjelmavalinta, virittimien asemien tai verkkolevyjen sisällön selaus ja valinta sekä tietysti perusasiat, äänenvoimakkuus ja balanssi. 71. hermuset T+A:n ensimmäinen ryhtyminen mediasoitinrintamalle, vaan tekniikkaa on opeteltu jo aikaisemmissa sukupolvissa. Kanavat pidetään mahdollisimman visusti erossa toisistaan, samoin eri toiminnot. signaalin tai aseman laadusta ja voimakkuudesta, verkkosoittimen toiminnasta jne. Kannessa olevan pyöreän lasi-ikkunan läpi voi ihailla moitteetonta rakennetta. Ylinäytteistyksestä huolehtivalle prosessorille voidaan valita joku neljästä toimintatavasta, fir short tai long, Bezier/iir tai Bezier, ja analogiasuotimenkin vaimennuksen käännepisteeksi 60 tai 120 kHz. Soittimessa näppäimillä valitaan ohjelmalähde ja näytön tila, ohjataan cd-soitinta tai avataan ohjelmoinnin valikko. Soittimen näyttöön saadaan ohjelmalähteen, kappaleiden nimen ja muun perusinformaation ohella tietoa mm. Silmäniloa tarjoavat myös piirilevylle taitavasti sijoitetut muutamat ledit. Molempien etupaneelissa on kaksi pyörösäädintä ohjelmalähteen valintoihin, asetuksiin ja voimakkuuden säätöön. Tarvitset siten kaksi virtakaapelia. Sujuvasti yhdessä Vahvistin ja mediasoitin on pakattu samanlaisiin, vaaleasta alumiinilevystä huippuhienosti viimeisteltyihin koteloihin. Suuri näyttö kertoo valinnat ja voimakkuuden. Näytön alareunassa on joukko kosketusnäppäimiä. Vahvistimessa niillä valitaan kaiuttimet tai kuulokkeet, avataan vahvistimen ohjelmoinnin valikko ja hoidetaan nauhurin monitorointi. Kannen aukon kautta näkyvä rakenne on toteutettu äärimmäisen siististi ja selkeästi, samoin kuin piilossa oleva elektroniikka. Sääli näitä on laitehyllyyn kätkeä. Analogiasignaali vahvistimelle lähtee symmetrisenä tai tavallisena. Luonnollisesti soittimessa on liitännät ula-virittimen ja langattoman verkon antenneille. Soitinosa on vaimennettu ja suojattu huolella sekä sähköisiä että mekaanisia häiriöitä vastaan. Sama, kummasta kytketään virta tai valitaan ohjelmalähde. Kaikki nämä tarvittaessa täydellä 192/32 laadulla. Siinä on kaikkiaan seitsemän digitaalista ottoa, jotka kattavat tärkeimmät liitäntämuodot (aes/ebu, bnc, koaksiaali, toslink sekä usb)
Kokeilin myös langatonta, ja sekin näkyi pelittävän. Vaikka ohjeissa oli tarkat pasmat verkkosoittimen asetuksiin, niitä ei tarvittu. Verkkoviritin löysi saman tien koko internet-radioiden kirjon ja tarjosi mahdollisuuden tallennella niitä suosikki- tai muilla kriteereillä. Eniten ohjetta tavailin saadakseni FD100-ohjaimen ja laitteet pariutumaan, kunnes huomasin että maahantuoja Mareksound oli tehnyt sen valmiiksi. Asennuksen jälkeen vahvistin/soitin-kombo toimi lähes kuin perinteinen yhdistelmästereo. Soitin oitis paikansi kaikki talosta löytyvät musiikkivarastot; tietokoneen, Qnapin kovalevyaseman ja varsinkin sitä ohjaavaan Twonky Median ohjelmiston. Kaikki samalla säätimellä. Esotericin analogia-anto suoraan vahvistimen kautta soi hieman rehevämmin ja sävykkäämmin kuin sen digitaalianto ohjattuna MP 3000:n muuntimelle ja sieltä vahvistimelle. MP 3000:n oman ja Sooloosin verkkosoittimien välillä en havainnut olennaista eroa. Ohjelmavalinta kytki virran, ja musiikki pelasi. Varsinkin kun kaikki toimi mutkattomasti ja oli helppo kaivella suosikkeja verkkolevyltä tai kuljeskella internet-radion ihmeellisyyksien parissa. Kriittisen kuuntelun osalta sain tehdyksi perusvertailut. Saattoi johtua siitä, että suoraa vaihtoa soitinten välillä ei ollut mahdollista tehdä, vaan kuuntelujen välillä oli pitkä aika. Koska oletin, että Ethernet tarjoaisi häiriöttömämmän verkkoyhteyden, käytin pääasiassa sitä. MP 3000:n cd-soittimen ääni vaikutti olevan varsin lähellä Esotericin X-05:n toistoa, vaikka se ehkä soi astetta kevyemmin. H-Link-kaapelin mitta saneli sen, että vahvistin ja soitin piti sijoittaa alle metrin päähän toisistaan. MP 3000:n soitin kyllä toi cd- ja hr-tasoisten äänitteiden eron varsin selvästi esiin, esimerkkinä vaikkapa Keith Jarretin Kölnin konsertti, jonka saa myös hr-versiona. Kokonaan eri asia on se, johtuuko äänitteiden laatuero bittimääristä vai huolellisemmasta miksauksesta. Ohjelmiston selaus FD100-ohjaimella sujui kohtalaisesti, mutta iPadin tai iPhonen omistajan kannattaa ehdottomasti ladata TA Control -ohjelma valmistajan sivulta. hermuset T+A PA 3000 HV -vahvistin ja MP 3000 HV -mediasoitin Helposti käyttöön Käyttöönotossa suurin tuska oli löytää aidosti raskaille laitteille turvallinen sijoituspaikka. Sen avulla kaikkien soittimen ja vahvistimen toimintojen, myös internet-radion ja verkkosoittimen ohjaus on vaivatonta. PA 3000 HV -vahvistimeen oli helppo tykästyä, sen jälkeen kun se oli roudattu kuunteluasentoon. 72. Kyse ei välttämättä ole siitä, kumpi on parempi, vaan erilaisesta balanssista. Käyttöohjetta tarvittiin, mutta soittimen monipuolisuuteen ja vahvistimen toimintojen kattavuuteen nähden yllättävän vähän. Suurin vaiva oli nousta vaihtamaan levy, jos cd:n kuuntelu oli vuorossa. Lyhyesti kuuntelu kaunis Laitteet olivat saatavilla riittävän kauan, mutta työelämä sotki harrastusta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kuunteluaikaa kertyi, mutta valtaosa siitä oli rentoutumista ja nautiskelua, vailla valppautta, että kuinkas tämä nyt soi, kuinkas tuo. Tämänlaisen kuuntelun osalta T+A saa täydet pisteet
Suuri antoteho pysyy vakaana kuormasta riippumatta. hermuset Se on häiriötön, huomiota itseensä millään tavalla kiinnittämätön, oli kyse käytöstä tai äänestä. Jos vielä saisi lisävarusteena sisäänrakennetun riaamoduulin perinnesoitinta varten, paketti olisi täydellinen. Jutun jo valmistuttua sain tietooni mittaustulokset, jotka ovat mairittelevat (ks. Alhaisen antoimpedanssin ansiosta myös taajuusvaste pysyy suorana kaiuttimesta riippumatta. Se kuitenkin vaimentaa korkeimpia taajuuksia, mutta on merkityksetön hires-äänitteillä (?5 dB@20 kHz@44,1 kHz; ?0,4 dB@20 kHz@96 kHz). Taajuusvaste da-muuntimena xlr-linjalähdöistä eri suodinasetuksilla. Testikoneella (Windows 7, foobar2000, wasapi) usb-toistossa ilmeni pätkimistä sekä usb 1.0 että usb 2.0 -kytkentöjä käytettäessä. Soittimessa on neljä suodinvaihtoehtoa. harman/kardon HK990 145 A ja Musical Fidelity M6 500i 95 A). laatikko). Sen taajuusvaste on suora, mutta impulssivasteen esi- ja jälkisointi pitkät. Fir short -suotimella vaste on vieläkin suorempi, ja esi- ja jälkisointi lyhyemmät. A-luokan toiminta aiheuttaa suuren tehonkulutuksen jo tyhjäkäynnillä. Vahvistimen voi käytännössä valjastaa ohjaamaan mitä tahansa kaiuttimia missä tilassa tahansa. Vain yhden ohmin teoreettinen impedanssi aiheuttaa notkahduksen, etenkin voimakkaasti induktiivisella kuormalla. Tässä tapauksessa ne vahvistavat kuvaa kaikin puolin erinomaisesta kokonaisuudesta. Jos lähtisin integraation ja verkkosoittimen uusimisen tielle, tässä olisi kelpo vaihtoehto. Lyhytkestoinen virranantokyky on Hifimaailman tähän asti mittaamista suurin (vrt. Suorituskyky paranee selvästi hires-äänitteillä. Laitetta ei mitattu cd-soittimena, sillä soitin ei tunnistanut käytettyä cdr-levyä. Bezier on ajallisesti tarkin ja toistaa impulssivasteen lähes ideaalisesti. Maltillisilla tehoilla harmoninen särö koostuu ainoastaan vaimeasta toisesta komponentista. Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä) ja Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja vaihekulmilla. info Edustaja: Mareksound Puhelin: 0103213220 Lisätietoja: www.mareks.fi/info www.taelektroakustik.de/ Impulssivaste fir short-, bezier- ja bezier+iir-suotimella. Jitter analogisista linjalähdöistä da-muuntimena (coax). Harmoninen särö laskevalla tallennustasolla da-muuntimena 16 bittisenä (sininen) ja 24-bittisenä (punainen). T+A HV 3000 vahvistin Hinta: Mitat (lxkxs): Paino: Taajuusvaste: Esivahvistin: Päätevahvistin: Häiriöetäisyys esi/päätevahvistin: Teho: MP 3000 HV -mediasoitin Hinta: Mitat (lxkxs): Paino: Cd-soitin: Soittimen häiriöetäisyys: Verkkosoitin- formaatit: Tuetut mediapalvelimet: Fm rds-radion herkkyys: 4 da-muunninta/kanava: 10 900 ? 460 x 170 x 460 mm 38 kg 0,5 Hz?450 kHz 0, Hz?180 kHz 105/115 dB 8 ohm 300 W, 4 ohm 400 W 8 600 ? 460 x 170 x 460 mm 26 kg cd/da, cd-r, cd-rw, cd teksti 100 dB mp3, wma, aac, ogg vorbis, flac, wav ja aiff (192/32 ethernetin kautta), alac (96/24 Ethernetin kautta) upnp 1.1, upnp-av ja dlna, wmdrm 10, vtuner 1,3 uV 32-Bit Sigma Delta, 352,8 kSps/384 kSps 73. Niin valmiiksi ajateltu, saumattomasti yhteen pelaava kokonaisuus T+A:n vahvistin ja mediasoitin ovat. Hires-signaaleilla (96/192 kHz) vaste on tasainen. Tehoa oli kaikkiin tarpeisiin, samoin liitäntöjä. Suhteellisen ajaton muotoilu ja tieto siitä, että valmistaja huolehtii päivityksistä ja muusta tuesta pitkään, vahvistaisivat uskoa, että hankinnalla on tukeva pohja. mittaustulokset MP 3000 HV -mediasoitin Tehonkulutus: Antojännite, rca/xlr: Antoimpedanssi, rca/xlr: Häiriöetäisyys, A-paino: Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz: Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd: Kanavaerotus, 1/20 kHz: Kanavatasapaino: Linearisuus, 16/24 bit: Jitter: 26 W 2,4/4,8 V 63/46 ohm 114 dB 0,0031/0,0014 % 0,0005/0,0002 % 123/107 dB 0,0 dB ?96/?112 dBFS 135 ps Mittaustulokset ovat moitteettomat. Bezier (musta), bezier+iir (punainen), fir long (magenta), fir short (sininen). Impulssivaste fir long -suotimella. PA 3000 HV -vahvistin Tehonkulutus idle/1 W/10 W@8 ohm: Virranantokyky: Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm: Pääteasteen impedanssi, 1 kHz: Linjatulon impedanssi: Yliohjaustaso: Häiriöetäisyys, A-paino, @1 W: Pohjakohina, 1000?10000 Hz: Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W: Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd: Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W: Kanavaerotus, 1/20 kHz: 189/198/276 W 168 A 400/711/1148 W 0,06 ohm 21 kohm >3,0 V 85 dB ?98 dBV 0,013/0,013 % 0,007/<0,001 % 0,0/0,0 dB 94/94 dB Vahvistimen pääteaste on järkähtämätön. Fir long -suodin vastaa yleisesti käytettyä lineaarista suodinta. Erinomaisen kuunteluvaikutelman ja hyvien mittaustuloksen välillä ei aina ole korrelaatiota; joskus jopa päinvastoin. Bezier+iir korostaa 44,1 kHz:n ottosignaalilla korkeita taajuuksia, ja poistaa impulssivasteesta esisoinnin